Vaatteen ympäristövaikutukset eivät synny vain siitä, mistä materiaalista se on valmistettu. Vaikutuksia syntyy raaka-aineista, valmistuksesta, kuljetuksista käytöstä ja lopulta siitä, mitä vaatteelle tapahtuu käytön jälkeen. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan EU-kansalainen ostaa vuodessa keskimäärin 19 kiloa tekstiilejä ja heittää pois 16 kiloa. Siitä 85 prosenttia päätyy sekajätteeseen (Lähde: Euroopan ympäristökeskus: "Circularity of the EU textiles value chain in numbers" (maaliskuu 2025). Siksi yksi yksinkertaisimmista tavoista pienentää pukeutumisen vaikutuksia on käyttää jo valmistettuja vaatteita enemmän ja pidempään.
Juuri tähän perustuu Kekäleen ajatus pidetyimmistä vaatteista. Kun löydät vaatteen, joka tuntuu omalta, istuu hyvin ja sopii elämäsi eri tilanteisiin, sitä tulee käytettyä uudelleen ja uudelleen. Silloin uusia vaatteita tarvitsee hankkia harvemmin.
Materiaaleilla ja valmistustavoilla on tietenkin merkitystä, mutta vastuullisuudessa ei kannata unohtaa käyttökertoja ja käyttöikää. Lempivaatetta pidetään, huolletaan ja tarvittaessa korjataan, ja kun vaate ei enää sovi omaan vaatekaappiin, hyvä vaate voi jatkaa elämäänsä seuraavalla käyttäjällä.Ympäristön kannalta merkittävintä ei ole se, mistä vaate on tehty, vaan kuinka monta kertaa se puetaan päälle. WRAPin tutkimuksen mukaan vaatteen käyttöiän pidentäminen yhdeksällä kuukaudella voi pienentää sen hiili-, vesi- ja jätejalanjälkeä jopa viidenneksellä. (Lähde: WRAP, Extending product lifetimes)